Kyllästyin viime keväänä Hobie-kajakkini nosteluun auton katolle ja aloin miettimään parempaa tapaa kuljetella kajakkia vesien äärelle. Toinen syy oikeastaan oli myös se, että kun kajakki oli katolla, kajakin kokka esti tehokkaasti takakontin avaamisen kokonaan auki. Käytin ihan tavallisia Thulen poikkitankoja ja kajakki oli ylösalaisin perä menosuuntaan, koska se oli vakain asento. Kontti aukesi kyllä ehkä n. 30cm alareunastaan, mutta käytännössä kajakki piti mökkireissuille aina nostaa viimeisenä katolle ja toivoa ettei tule isompaa tarvetta puuttua kontin sisältöön.
Kattokuljetuksen luonnollisena vaihtoehtona tietysti on peräkärryn käyttö. Tätä silmälläpitäen ostin aihioksi Farmi Pro-kärryn. Sen verran tein etukäteissuunnittelua, että mittailin kajakin mittoja ja päädyin 757L-malliin 50cm korkeilla laidoilla ja 76cm kuomulla. Korkeiden laitojen syy selviää hiukan tuonnempana, kuomu on kahdesta tarjolla olevasta matalampi versio jolla varustettuna kokonaiskorkeus on suunnilleen peruslaidat + korkeampi kuomu –yhdistelmän luokkaa. Korkea kuomu olisi tehnyt kokonaisuudesta minun mielestäni tarpeettoman korkean ja ison ilmanvastuksen omaavan. Osasyynä toki myös se, että en nähnyt tarvetta kuljetella tuon korkeampia kuormia.
Tarkkaavainen lukija huomaa tässä vaiheessa, että eihän vajaa viisimetrinen kajakki mahdu tuon kärryn päätyjen väliin (lavan koko 150x300cm) vaan vaatii n puolitoista metriä pidemmän tilan. No, tämä seikka ei tullut minulle yllätyksenä vaan olin jo alusta asti suunnitellut uusien päätylautojen tekemistä. Alunperin ajattelin ostaa 20 millistä filmivaneria laudoiksi, mutta ne olisivat tulleet melko kalliiksi ja painaviksi. Päädyin sitten muistaakseni 6mm filmivaneriin vahvistettuna sisäpuolelta painekyllästetyillä lautavahvikkeilla. Ohuempaan vaneriin oli sitten myös huomattavasti helpompi sahata reiät kajakille. Näihin lautoihin tein kajakin mentävät reiät, jolloin kokonaisuudella on muutamia etuja verrattuna ilman lautoja kuljetteluun:
- kun kärryyn pakkaa muutakin roinaa kajakin lisäksi, ei tarvitse kaikkea sitoa niin tarkkaan kiinni vaan kamat pysyy lavalla muutenkin
- märällä kelillä lavalla olevat tavarat eivät likaannu niin helposti (toki hiukan raoista tulee vettä sisälle muttei paljoa)
Päädyistä huolimatta painavimmat tavarat on syytä sitoa lavalle kiinni (lakikin sitä taitaa vaatia), vähintäänkin itse kajakki ja pikkutilpehöörin kuljetukseen käyttämäni muovinen laatikko ovat sellaisia. Jotta kajakki istuisi paremmin lavalle, tein 2x3 tuumaisesta painekyllästetystä lankusta kehikon joka myötäilee kohtalaisen hyvin kajakin pohjan muotoja. Kajakki asettuu siis oikeinpäin mutta perä edellä lavalle. Paikkoihin joissa kajakki lepää kehikon päällä laitoin vielä Etrasta ostettua solumuovia pehmusteeksi. Kehikkoon laitoin myös kärryn lavalla olevien kiinnityslenkkien kohdille metalliset kiinnityslenkit joiden avulla liinoilla saa kokonaisuuden sidottua hyvin kiinni. Kaikki ruuvit ja helat ovat ruostumatonta terästä (lukuunottamatta biltemasta ostettuja linkkusäppejä joita en löytänyt kuin sinkittyinä). Sadekelillä kajakkia kuskatessa olen vielä laittanut kärryn etupäähän muovisen pussimaisen suojan joka estää suurimmaksi osaksi veden ja moskan pääsyn kajakkiin ja kärryn sisään.
Kärryn lava on myös tarkoituksella sen kokoinen, että kajakin viereen jää noin metrin levyinen kaistale muulle tavaralle. Aiemmin mainitun tilpehöörilaatikon lisäksi tein samasta materiaalista kuin kehikkokin on lisätelineen johon saa kajakin polkimet ja tarvittaessa myös kärryn alkuperäiset laidat kyytiin. Minulla on usein tarvis esim kuskata kajakki mökille ja käyttää sitten kärryä muuhun kuskaukseen mökillä ollessa jolloin ehjät päätylaidat ovat hyödyllinen varuste 
Kärryn korkeat laidat ovat oleellisia sen vuoksi, että nyt kuomun saa täysin avattua vaikka kajakki olisikin paikoillaan. Kuomun kippirakennehan on sellainen, että auki ollessaan etureuna “niiaa” 10-15cm laidan yläreunaa alemmaksi jolloin kajakki ei korkeussuunnassa olisi mahtunut normaalien 34cm laidojen kanssa avoimen kuomun alle. Kajakin lastauksen ajaksi perälaita on otettava pois, mutta se on hyvin nopea ja helppo toimenpide. Kun kajakki on saatu kyytiin, laitetaan perälauta takaisin kajakin pään “ympärille”.
Viime kesän kokemuksien perusteella kärryn hankinta ja tuunaus osoittautui oikein onnistuneeksi. Mökkireissuilla kulkee nyt vaivattomasti vähän enemmänkin kamaa, tosin haittapuolena on 80 km/h nopeusrajoitus joka varsinkin moottoritiellä ikävästi hidastaa matkan tekoa. Tosin en kyllä kajakkia katolla kuskatessanikaan uskaltanut koskaan 120 km/h ajella vaan tyydyin noin satasen vauhtiin.
Kun kohta vedet lämpiää niin taas aloitetaan kuskailu!
