Kirkkonummen tanssiyhdistyksen kevätnäytös 2012

Olin taas pari viikkoa sitten vaihteeksi kuvaamassa tanssiyhdistyksen kevätnäytöstä Tapiolan kulttuurikeskuksessa. Edellisten vuosien tyyliin puitteet ja mm valaistus oli järjestetty ammattimaiseen tyyliin. Esityksiä oli tosi hienoa seurata, varsinkin kun kuvausverukkeella sain taas eturivistä keskeltä parhaan paikan.

Jokunen kuva näytöksestä on täällä.

Tekniikkaosuudessa todettakoon että kalusto oli suunnilleen sama kuin viimeksikin, sillä poikkeuksella että tällä kertaa mukana ei ollut mahtilasi 85 1.2 ällää, jonka korvasi halpis 50 1.8 II. Yllättävän hyvin kuvaa syntyi silläkin, vaikka rakenteeltaan ja hinnaltaan se ei juuri voisi olla kauempana tuosta ällästä (n 2000€ vs n 100€). No, molemmissa sentään on hidas tarkennus. Se etu tuosta 50-millisestä on, että sillä saa etupenkistä suunnilleen koko näyttämön kerralla kuvaan.

Kalusto:

• Canon 5D + EF 50/1.8 II
• Canon 7D + EF 70-200/2.8 L IS

Herkkyydet pidin suosiolla 1600 ja 3200 välillä.

Suomenojan kaislikossa suhisee

Suomenojalla alkaa jo olla elämää. Perjantaina kävin ohi ajaessani kameran kanssa tekemässä kierroksen ja törmäsin pariin muuhun kuvaajaan jotka olivat löytäneet melko lähellä ulkoilupolkua mustakurkku-uikkupariskunnan pesää rakentamassa. Siinä pesänrakennuksen lomassa sitten tasaisin väliajoin myös parittelivat:

 

Löytyipä sieltä sitten yksi yksinäinenkin uikku, ilmeisesti hiukan loukkaantunut kun kyhjötti koko ajan paikallaan ja siipien sulat törröttivät ikävän näköisesti:

Lokkikin levitteli siipiään aikansa kuluksi:

Porkkala

Parina viime viikonloppuna olen käynyt uteliaisuudesta taas katsomassa mitä Porkkalassa tapahtuu. Aamulla ennen seitsemää siellä on jo parkkipaikat täynnä lintubongareiden autoja niin että joutuu auton jättämään hiukan kauemmaksi. Lintujahan siellä alkaa jo jonkin verran olemaan. Tässä muutamia osumia:

Näkkälä osa 3: riekko

Tämä on kolmas osa tarinaa, edelliset osat löytyvät täältä:

http://aalialikoski.blogspot.com/2012/04/nakkala-osa-1-maisemat.html
http://aalialikoski.blogspot.com/2012/04/nakkala-osa-2-kelkkailua.html

Lapissa on kuulemma ollut kovasti pöllöjä kuvattavaksi. Minun lyhyellä turistireissullani ei ollut aikaa kytätä lintuja kovin antaumuksella, mutta yhdellä riekkojen jahtausreissulla kyllä kävin. Aika usein hiihtolenkeillä kyllä näin riekkoja, usein ne pyrähtivät lentoon ihan muutaman metrin päästä. En tiedä kuinka monen ohi hiihtelin niitä huomaamatta, koska ovat niin hyvin maastoutuneita joko ihan vaan värityksensä ansiosta tai sitten ovat kiepissä lumen pinnan alla. Kanalintuna riekko kyllä jättää paljon jälkiä hangelle koska tykkää kävellä paikasta toiseen. Tuoreitakin jälkiä toki näkyi siellä sun täällä. No, hiihtolenkeillä ei ollut lintukameraa mukana joten kuvaaminen jäi sikseen.

Pariin otteeseen pääsin kuitenkin lintukamerankin (7D ja 300/4) kanssa kuvausetäisyydelle. Olin jo pakkaamassa kameraa takaisin reppuun kun huomasin räpiköintiä ihan muutaman metrin päässä. Riekko oli ilmeisesti hermostunut liian lähellä tapahtuvaan liikkeeseen ja kaivautui pois kiepistä juuri kun olin kohdalla.

Näkkälä osa 2: kelkkailua

Moottorikelkka on oleellisen tärkeä kulkuväline alueella jossa lumi peittää ison osan vuodesta lähes kaiken alleen. Kelkalla pääsee kätevästi sinne minne jalan tai suksilla olisi epäkäytännöllistä tai mahdotonta mennä. Niinpä mekin käytiin kelkalla muutamalla retkellä.

Välillä mukana oli myös pikkuväkeä:

Lumi lentää hiukan reilumpaa vauhtia kaarrellessa:

Maisemat olivat hulppeita, meni melkein minne päin tahansa:

Kahvitaukopaikka oli esimerkki sellaisesta maastosta jossa kelkan selästä hypättyä lunta oli enemmän kuin jaloissa pituutta. Paikoitellen piti edetä kontaten että pääsi edes jotenkuten jalan eteenpäin. Hiukan ennen kuvan paikkaa piti myös minun (lyhyempitelaista mutta tehokkaampaa) kelkkaa hiukan kaivella hangesta kun en uskaltanut pitää tarpeeksi vauhtia pienessä ylämäessä koivuja väistellessä. No, irtosihan se sieltä sitten onneksi aika helposti kokeneemman kaverin taidoilla :)

Näkkälä osa 1: maisemat

Kävin viime viikolla vajaan viikon lomareissulla lapissa kun kerrankin oli mahdollisuus lähteä. Tukikohtana oli tuttavan kotipaikka Enontekiön Näkkälässä. Menin lentämällä Hettaan (FlyBe lentää sinne kahdesti viikossa) ja siitä ei ole kuin n 50 km Näkkälään, joka on siis käsivarressa parinkymmenen kilometrin päässä Norjan rajasta.

Näkkälässä oli täysi talvi, lunta paikoitellen varmaan kinoksissa useampia metrejä eikä kovin kummoista hankikantoa ollut kun ei päivälläkään lämpötila käynyt plussalla.

Aktiviteetteina reissulla oli lähinnä ulkoilua eri muodoissa: hiihtäen, moottorikelkkaillen ja valokuvaten.

Tässä ensimmäinen satsi kuvia keskittyen lähinnä maisemiin. Tunturissa paistoi lähes koko ajan aurinko niin kuin kuvista näkyy:

  

 

Yöllä paistoi auringon sijaan kuu:

 

Jerstivaaran laella oli kivistä koottu rakennelma (joka oli tietysti peittynyt talven mittaan lumivaippaan):

Lintuja Porkkalassa

Parin päivän takaisen Porkkalanreissun satoa.

Kehnolla lintutuntemuksella ilmeisesti tuo isompi lintu on maakotka (joku lintutuntija varmaan nimeää lajin paremmin?), se lenteli hetken kameran ulottuvilla mutta lokit ajoivat sen nopeasti tiehensä.

Kallion päällä olevalle retkipöydälle oli joku likinäköinen lintuharrastaja unohtanut lukulasinsa. Siellä ne varmaan on vieläkin eli saa noutaa jos satut tätä lukemaan

Kallionkoloihin jäätyneistä vesilammikoista löytää aina mielenkiintoisia kuvioita:

 

Lasten diskot

Olen taas käynyt lasten kouludiskoissa kuvaamassa. Tässä muutama anonyymi kuva keväältä:

  

Sanomalehtitanssi:

Hiihtoretki hangilla

Kävin maaliskuun alkupuolella hiihtoreissulla suunnilleen reittiä Hommas-Hvittorp-Sepänkylä. Yllättäen koko reitille oli vedetty kelkalla ladutkin, mutta minun piti tietysti tehdä omat ladut koska nuo minun sukset ei mahdu latu-uraan kuitenkaan.

Heti alkumatkasta piti käydä katsastamassa miten lähimetsässä makaava Mazda jakselee. Hyvinhän se jakseli:

Umpimetsäosuudella oli joku muukin hiihdellyt ennen minua:

Pelloille tulee hauskoja kuvioita ojien yhteyteen:

Tuon viimeisen kuvan jälkeen vielä oli mahdollisuus lentävien kuvaamiseen mutta olin hidas enkä ehtinyt kaivaa kameraa esille. Ihmettelin ensin (linnuksi) kovaa ääntä pitävää lähestyvää lentäjää, mutta sehän paljastuikin pieneksi moottorilentokoneeksi joka laskeutui ihan minun vierestäni ehkä n 20 metrin päähän pellolle

Lauttasaaren joutsenet ilta-auringossa

Kävin pari päivää sitten tappamassa aikaa kameran kanssa Lauttasaaren eteläkärjessä. Siellä oli avovesi jo melko lähellä rantaa ja jään reunan tuntumassa uiskenteli joukko joutsenia kaivelemassa pohjasta syötävää. Muutaman lentoonlähtö- ja laskeutumistilanteen sain kuvattua, osan vastavaloon lähes aurinkoa vasten. Pitäisi käydä tuolla useammin päivystämässä.